torstai 15. marraskuuta 2007

Queenstown ja matka Christchurchiin


Nakyma Hyvan paimenen kirkosta.




Itse kirkko






Mina ja paikka josta piti nakya Mount Cook, mutta olosuhteet eivat sallineet.







Nakyma Lake Pukakin yli.





Viimeinen paiva Queenstownissa meni leppoisasti. Saa ei ollut paras mahdollinen, mutta ei kuitenkaan satanut. Kavin jetboatin kyydissa. Aika pelottavaa. Ajavat melkoista vauhtia ja aina lahella rantaa tai kohti puuta tai sillan tolppaa ja viimehetkella vaistavat. Se oli kieltamatta hauskaa. Harmi, etten alynnyt ottaa kameraa mukaan, silla maisemat olivat upeita ja pysahdyimme aina valilla, jolloin ois voinu rapsia kuvia. Viimeisena iltana hostellissa tutustuin myos oikein mukavaan neli-viiskymppiseen brittipariskuntaan. Toivottivat mut kovasti tervetulleeksi luokseen, jos ikina menen Manchesteriin.
Matka Queenstownista tanne Christchurchiin ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Eco-toursin bussi oli ryostetty (siis bussi oli edelleen tallessa, mutta sielta oli viety lahes kaikki irtain) edellisena yona, joten matkasimme firman pomon kyydissa sen autolla. Meita oli aluksi vain kaksi kyytilaista: mina ja australialainen rugbynpelaaja poika. Matka ei tuntunutr lainkaan kiertoajelulle, kun alla oli henkiloauto ja kuski puhui suurimman osan aikaa puhelimessa setvien firmansa asioita...

Lisaksi saa ei suosinut meita ja niinpa koko matkan tarkoitus, Mount Cookin nakeminen, meni monkaan. Vuoren pentele oli nimittain sumun peitossa. No kaikkea ei voi saada. Pukaki-jarvi naytti hienolle pilvista huolimatta. Ja Hyvan paimenen kirkko oli sopo ja nakymat sielta hienot myos.

Taytyy myos todeta, etta vaikka eilen iski aika totaalinen matkavasymys, tanaan se on tipotiessaan. Pari vuotta sitten taalla vieraillessani en juurikaan pitanyt Christchurchista, mutta nyt pidan ja paljon. Saalla on varmaan vaikutusta asiaan. Kavin Arts centerissa, jossa on kaiken maailman kasityoputiikkeja, kahviloita jne. Siella vierahti tovi. Sen jalkeen kaveleskelin kaupungin puutarhassa. Upea paikka. Kavin myos Avon-joella veneilemassa sellaisella kiva veneella, jota vanhanaikaisesti pukeutuneet pojat (yhtaan tyttoa en nahnyt tassa hommassa) olkihatut paissaan tyontelevat eteenpain. Punting, niin kuin sita taalla kutsutaan. Tanaan oli jokin kansallinen vapaa/juhlapaiva, ja sen kunniaksi "puntin" kyytiin paasi kultakolikkolahjoituksella (eli 1 tai 2 $ kolikolla). Veneen ohjailija oli oikein nokkela suustaan, joten hauskaa oli.

1 kommentti:

DavidH kirjoitti...

Punting on oikein vanhanaikainen englantilainen laji. Sitä harrastetaan mm. Oxfordin Cherwell-joella ja Cambridgen Cam-joella, ja se on erittäin suosiossa opiskelijaporukoissa. En ole itse ikinä kokeillut, mutta ainakin Oxfordissa opiskelleiden kavereiden kertoman mukaan olkihatut ja kaikki muu Forsterin Englanti-kuvaan kuuluva rekvisiitta ovat olennaisia asioita. Onhan sitä nähty vaikka missäkin Merchant Ivory -elokuvassa.

Kaikenlaista olet siellä ehtinyt tehdä. iva, että jaksat vielä kirjoitella tänne, vaikka paluumatka jo häämöttää... Mutta ei sitä vielä tarvitse ajatella :-) Nauti!