torstai 22. marraskuuta 2007

Taupo

Ruapehu-vuori matkalla Taupoon.
Lake Taupon rantaa matkalta.
Craters of the moon.





Huka Falls, ja siis Waikato-joki on kyseessa.






Huka Falls edelleen.





Waikato-joki. Vari on kasittamaton!


Luottokorttiyllarijarkytyksen jalkeen elo on taas sujunut mainiosti taalla. Ilmat suosivat, jopa hiukkasen liikaa. Oikein helletta oli ilmassa koko Taupossa oleiluni ajan. Kavin keskiviikkona laskemassa Tongariro-joen koskia. Siihen se paiva oikeastaan sitten menikin, silla matka Tauposta paikanpaalle kesti 1,5 h ja koskenlasku 2 h. Maisemat olivat henkeasalpaavat. Nyt vain harmittaakin, etten alynnyt investoida vedenpitavaan kertiskameraan. Kadet kylla vasyivat siina kahdentunnin melomisessa, mutta hauskaa oli. Ei ollut tama joki ihan yhta hurja kuin Queenstownissa, mutta kylla tassakin vauhtia piisasi.

Eilen sitten paatin katsastaa parit paikalliset nahtavyydet: Kuun kraaterit ja Huka fallsin. Menin kuun kraatereille minibussilla ja kavelin sielta sitten Waikato-joen rantaa pitkin takaisin Taupoon. Siina se paiva sitten oikeastaan vierahtikin. Kuun Kraaterit oli ihan hieno, mutta kylla tuo Waikato-joki putouksineen vei silti voiton. Joen vari on aivan mieleton. Niin kaunista.

Saavuin tanaan sitten takaisin Auklandiin. Vietan taalla viimeisen Uuden-Seelannin paivani ilmeisesti sateessa. Saa nahda mita keksin. Olin ajatellut, etta menisin jollekin rannalle kaymaan, mutta jos sataa, niin se on sitten poissa laskuista. Pitaa keksia muuta aktiviteettia. Meinasin jaada viela yhdeksi yoksi Taupoon ja ajatuksenani oli kavella Tongariro crossing, mutta jotenkin se tuntui melkoiselle urakalle. Maisemat ovat kuulemma aivan upeat, jos saa sallii niiden nakemisen. Mutta koska en ole kauheasti sitten partiovuosieni vaellellut, niin ajattelin viisaimmaksi jattaa valiin.

Ylihuomenna sitten lennahdan Hongkongiin. Lento lahtee klo 9 aamulla, joten sunnuntaina odottaa todella aikainen heratys. Kentalla pitaa olla pari tuntia ennen lennon lahtoa ja keskustasta kentalle siirtymiseen pitaa varata tunti. Ei helpota yhtaan sisasen kellon siirtamista Hongkongin aikaan. Nyt tuntuu, etta tahtoisin vain suoraan kotiin. Alkaa tama matkustaminen todenteolla vasyttaa. Edes Helsingissa odottava pimeys ei talla hetkella lannista. Ihanaa paasta polttelemaan kynttiloita! Mutta eikohan ne kaksi yota ja kaksi paivaa siella kulu ihan mainiosti. Lentoni Suomeen lahtee keskiviikon puolella klo 1 yolla. Menen varmaan aika ajoissa kentalle hengailemaan. Luulen, etta olen todella vasynyt tuohon aikaan yosta, silla elimistoni on viela todennakoisesti Uuden-Seelannin ajassa eli viisi tuntia edella Hongkongin aikaa...

Kohtahan sita sitten taas nahdaan!

Ei kommentteja: